tiistai 8. heinäkuuta 2014

Upea uusi tuttavuus

Arnaldur Indridason: 
Haudanhiljaista
Blue moon 2004

Nappasin Indridasonin dekkarin hetken mielijohteesta kirpparipöydästä. Työkaverini oli suositellut minulle erästä islantilaista dekkaristia, kirjoittanut nimenkin lapulle, mutta en millään muistanut kirjailijan nimeä. Se saattoi olla hyvonkin juuri tämä Arnaldur Indridason, joten päätin ottaa euron riskin ja ostin kirjan.

Sijoitus osoittautui uskomattoman hyväksi. Haudanhiljaista imaisi mukanaan jo ensimmäisellä rivillä:

"Otettuaan luun sitä kaluavalta lapselta mies näki heti, että se oli ihmisen luu."

Tästä alkaa tarina, jota kuljetetaan kahdessa aikatasossa. Samalla kun poliisit selvittävät syrjäiselle tontille haudatun luurangon tarinaa, lukija saa todistaa 60 vuotta vanhaa perhehelvettiä. Tarina on sommiteltu niin, että se tarjoaa jatkuvasti uusia käänteitä. Indridason ei aliarvioi lukijaa vaan haastaa hänet uudestaan ja uudestaan. 

Murhamysteerin lisäksi lukija saa tutustua Rikospoliisi Erlendur Sveinssonin omaan ja hänen tiiminsä elämään. Näistä henkilöistä haluaa ehdottomasti lukea lisää. Indridasonin neljästätoista romaanista on suomennettu tähän mennessä kymmenen. 

Olen koukussa. Seuraavaksi etsin käsiini dekkarin nimeltä Räme. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti