Arne Dahl: Verikyynel
Arne Dahl: Pudotuspeli
Luin hiihtolomalla kaksi Arne Dahlin dekkaria. Varasin kirjat kirjastosta luettuani pienen artikkelin Dahlista.
Pudotuspelin alku tuntui jotenkin tutulta, muistin nähneeni vastaavan alkukohtauksen joskus TV:stä. Muuta en kyseisestä katselukokemuksesta muistakaan, ilmeisesti nukahdin, kuten minulle usein käy dekkareita illalla katsoessani.
Selailin molemmat kirjat melko nopeasti läpi. Wallanderini läpilukeneena ne eivät tarjonneet mitään uutta. Sekalainen poliisisakki, joiden yksityiselämää valotettiin juuri sopivasti, selvittää raakoja murhia, joiden kohteena on pääasiassa rikkaita liikemiehiä. Päähenkilönä on Paul Hjelm, joka jää jotenkin haaleaksi ja hahmottomaksi. Pääosan häneltä varastaa chileläissyntyinen nuori poliisi Chávez, josta voisin lukea mielelläni lisää.
Jotta näihin dekkareihin saataisiin jotain uniikkia, murhatavan pitää olla jotenkin poikkeuksellinen. Verikyyneleessä sarjamurhaaja käyttää poikkeuksellisen sadistista kidutustapaa. Pudotuspelissä yhdistävänä tekijänä on vanha jazz-tallenne.
Valitettavasti Dahlin dekkarit jäävät ruotsalaisiksi tusinadekkareiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti