Riikka Pelo:
Jokapäiväinen elämämme
Teos. 2013
Lainasin Pelon kirjan jo muutama kuukausi sitten. Sain luettua sen loppuun vasta marraskuun lukukampanjan aikana.
Pelon tapa kirjoittaa on kiehtova. Aina kun teos kertoo jostakusta oikeasta historiallisesta henkilöstä, lukija tietää, että kirjailijan on täytynyt ensin perehtyä valtavaan aineistoon. Näin toki on silloinkin, kun kirjoittaa ylipäätään historiallista romaania, sillä huonosti tehty taustatyö valitettavasti näkyy loppituloksessa.
Jokapäiväinen elämämme kertoo venäläisestä runoilijasta Marina Tsvetajevasta ja hänen tyttärestään Aljasta. Tässäkin teoksessa käytetään kahta näkökulmaa ja kahta aikatasoa. Aluksi se tuntuu hankalalta ja lukiessa on välillä plärättävä sivuja taaksepäin, jotta varmasti pysyy kärryillä.
Kirja on aluksi haastava, mutta noin puolessa välissä se imaisee lukijansa. Traagisesta tarinasta kuoriutuu esiin uusia kerroksia ja ymmärrys sekä äitiä että tytärtä kohtaan syvenee.
Pelon Jokapäiväinen elämämme on ehkä vaikuttavin tänä vuonna lukemistani kirjoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti