lauantai 6. helmikuuta 2016

Kylmä kuvaus kurjuudesta

Aki Ollikainen
Nälkävuosi
Siltala 2012


Olin ostanut tämän kirjan jo muutama vuosi sitten. Lukuhaasteessa tämä kirja mainittiin alle 150-sivuisena kirjana ja minäkin päätin etsiä sen hyllyn uumenista.

Luulin, että kirja olisi käsitellyt ison vihan aikaa ja 1700-lukua, mutta sen tapahtumat sijoittuivatkin vuoden 1867-68 nälkätalveen.

Minulle jäi teoksesta mieleen laajat lumiset ja viimaiset lumikentät, joiden keskellä ihmiset pyrkivät selviytymään. Osa tuupertui matkalle ja joutui ruumislaudoille makaamaan.

Valitettavasti juuri nyt tunsin vastenmielisyyttä kaikkea kurjuuden kuvausta kohtaan. En halunnut paneutua tämän kirjan henkilöihin ja siksi he jäivät minulle etäisiksi. Tarinassa seurattiin köyhän äidin ja hänen lastensa kerjuumatkaa kaupunkiin. Toisena tasona kulki hyvinvoivien kaupunkilaismiesten elo. Vaihtuvat näkökulmat sekoittivat entisestään lukukokemustani enkä oikein jaksanut keskittyä kumpaakaan kunnolla. Esim. romaanin lopussa uivan miehen henkilöllisyys jäi minulle epäselväksi.

Pieni, lyhyt ja kylmä kirja.
Tulipahan lukaistua sekin.

On hyvä tuntea naapurinsa

Kalle Kniivilä
Putinin väkeä
Into 2014

Tämän kirjan kanssa tein virkistävän matkan nyky-Venäjälle. Kalle Kniivilän teoksessa annetaan puheenvuoro tavallisille venäläisille. Kniivilä vie meidät Moskovaan, Sumerljaan, Tseboksaryyn ja nizni Novgorodiin. Tapaamme mm. Daimin ja Ninan, Renatin ja Galinan, Eduardin ja Julian, Jurin ja Mihailin, He kaikki kertovat oman avoimesti näkemyksensä millaista elämä oli Neuvostoliitossa ja millaista se on ollut Venäjällä 90-luvulta lähtien. 

Vaikka kirjan nimi on Putinin väkeä ja suurimman osan mielestä Putin on saanut aikaan onnistuneita uudistuksia Venäjän talouselämässä, tästä teoksesta ei kuitenkaan jää päällimäiseksi mieleen kansa, joka luottaisi sokeasti johtajaansa. Nuoret parit arvostavat sitä, että heillä on varaa omaan asuntoon ja jopa autoon. Toki tulevaisuus ja hiipuva kansantalous huolettaa venäläisiä, mutta johtajan vaihtaminen tulee ajankohtaiseksi sitten, kun ilmaantuu uusi varteenotettava johtaja. Sellaista ei ainakaa juuri nyt ole näkyvissä. Siksi kansalaiset ovat valmiita painelemaan villaisella mm. Venäjän ulkopoliittisia toimia, ihmisoikeusasioita sekä valtakunnallisten tiedotusvälineiden valtaamisen.